Blogin ensimmäinen postaus! Yläpalkista näetkin blogin päätähdet, joiden elämästä eniten tullaan lukemaan. Tosiaan, tämä blogi itsessään tulee sisältämään tekstiä nykyisesen koiran kanssa puuhaamisesta, tulevan pennun odottamisesta ja rottien elämästä.
En halua paljastaa vielä liikaa pennusta, sillä mikään ei tietenkään voi olla varmaa, kun astutukseenkin on vielä melko pitkä aika. Tänne lähinnä päivittelen kaikkea, mitä tulen hankkimaan pennulle sun muuta sen kaltaista, saa hyvän muistilistan aikaiseksi tänne. Enemmän tulette lukemaan Aissan kanssa puuhailusta, Aissa on minun omistuksessa, mutta äitini ei millään raaskinut luopua siitä muuttaessani pois kotoa, joten se asuu vanhemmillani. Asun kuitenkin onneksi lähellä heitä ja nään Aissaa melkein päivittäin ja puuhailen kaikenlaista. Aissan kanssa lähinnä treenailen perustottelevaisuutta ja ylläpidän muutamia tokoliikkeitä, mitä oon tolle opettanut, kuten seuraaminen jne. Näyttelyissä käydään neidin pienestä säkäkorkeudesta huolimatta, ne on mukavia paikkoja ja kun näkee muita stabi-ihmisiä. Seuraavaksi ollaan menossa Helsinkiin messariin ja pääsenkin kasvattajalle päivää ennen yöksi, niin ei tarvitse lähteä jumalattoman aikaisin paikan päälle täältä Varsinais-Suomesta.
Rottia mulla tosiaan on neljä kappaletta. Niiden kanssa tulee harrastettua näyttelyitä lähinnä vaan. Tällä hetkellä mun kaikki rotat on sijoituksessa, joten kun ne käy poikimassa kasvattajalla niin sen jälkeen näkeekin paljon kuvia rottavauvoista, kun ne tulee mun pallutettavaksi yleensä siinä kahden viikon iässä! Viimeksi mun toisteksi vanhin rotta, Tutkis (Zulun tytär) kävi poikimassa ja sieltä putkahti kaheksan pikkurottaa. Oli aika rumba siinä kun ne kaikki juoksi vapaana.
Voisin kertoa vähän tarinaa, et miten mulle päätys sitten Aissa ja rotat. Eli Aissa tuli mulle siinä 2008 kesällä, mä olin jo tosi kauan halunnut koiraa sitä ennen. Sain joululahjaksi kirjan nimeltä "Meille tulee koira" ja samassa pieni tassupyyhe, ajattelin vain, että uus koirakirja ja joku käsipyyhe. Mun yllätykseksi kuitenkin hetken päästä multa kysyttiin, että tajusinko mä mitä toi tarkotti. Olin ihan äimän käkenä, kun se iski mulle, että meille oikeesti tulee koira! Sitten me alettiin rotuja miettimään. Isällä oli melko selvät sävelet mitä se halusi, lintukoirista se tykkäs tosi paljon. Me soitettiin eka pienimunsterinseisojan kasvattajalle, sieltä päästä suositeltiin stabyhounia. Niin me sitten löydettiin tämä ihana rotu ja löydettiin mahtava kasvattaja samalla! Sitten oli enää kauhea jännitys, että tuleeko sieltä tarpeeksi pentuja.
Rottia olen jo kauan halunnut, mutta kotona asuessani en niitä saanut ottaa, kun äitini pelkäsi. Nyt kun muutin pois, otin rottia vihdoin. Kyllä sen äidinkin mielipiteet muuttui melko äkkiä, nyt se jo pitää rottaa olkapäälläkin. Mä odotin aika kauan, että saisin just tietyn värisiä poikasia. Cinnamon pearlilla kävi kuitenkin huono tuuri ja syntys vaan yks poika cinnamon pearlina, toinen oli tyttö, väriltään cinnamon. Mulle sitten tehtiin semmonen ratkaisu, että sijoitettiin tää tyttö rottapoikanen ja sen äiti, joka on väriltään cinnamon pearl. Zulun nimen mä jätin, poikasen nimeksi tuli Tutkis. Siinä sitten meni se oma aikansa ja mä bongasin yhen mustan rex poikasen syntyneen. Siihen mä sitten ihastuin ja sekin mulle sijotettiin, Tulppa päätettiin nimeksi. Tulppa on mun rotista ehkä se eniten ADHD. Tutkis toisaalta juoksee kauheesti vapaana, mutta Tulppa juoksee häkissä kauheesti ja kiipeilee jatkuvasti ja pomppii vapaana ollessaan ja koittaa aina karata lattialle juoksemaan. Zulu on nykyään semmonen löllykkä, kun sillä on jo ikääkin vähän enemmän, se on kohta jo 2! Tutkis oli kauheen hyvä äiti niille poikasilleen, niistä mulle jäikin sitten yks cinnamon pearl sijotukseen. Tosiaan siihen syntys 8 poikasta, 4 urosta ja kaikki väriltä cinnamon pearl, sitten syntyi neljä naarasta joista 2 oli cinnamon pearleja ja loput cinnamoneja. Toinen cinnamon pearl jäi mulle ja se nimettiin Maagiksi. Oli hauska kattoa, miten erilaista oli kun Maagi meni Tutkiksen kanssa häkkiin. Zulu ei kurmuttanut sitä melkeen yhtään (Zulu on Maagin isoäiti), ne nukkus heti ekana yönä vierekkäin, toisinkuin Tulppa ei saanut liikkua edes häkissä kunnolla. Vaikuttaa varmaan se tosiaan, että Tutkis oli jo ennestään tuttu noille. Kauheen hyvin noilla on kyllä mennyt yhteiselo ja öisin meno on sen kuulosta, kun siellä asuis norsulauma neljän naarasrotan sijaan.
Kuvailin eilen vähän niitä, on ne niin hankalia kuvakohteita noi nuorimmat (Maagi ja Tulppa), kun ei ne tykkäis oikeen paikoillaan pysyä. Rotilla menee aikasta hyvin, ostin niille Liedon näyttelystä kolmikerroksisen riipparin ja nyt hävii Altrominit sekunneissa ja sit mä kaivelen niitä joka paikasta. Ei ne ennen piilotellut niitä, mut sit ku Maagi saapus ni neiti opetti vanhemmatkin piilottamaan ruokansa. Eilen mä leikkasin kaikilta kynnet ja pesin hännät ja rasvasin. Tutkis inhoaa niin paljon kaikkia toimenpiteitä, vaikka koitan hiljalleen aina totuttaa sitä koskemalla jalkoihin ja kaikkea, mut ei vielä ainakaan oo mitään suurta edistystä tapahtunut. Ehkä se siitä vielä.
